Tilapäivitys:
Kaikenlaisia kesäkiireitä on ollut, joten tekstiäkään ei ole pahemmin tullut, mutta ehkä nyt syssymmällä taas enemmän (22.8.2017)

Kategoriat:

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Kiroilu musiikissa


Töissä aamukuormaa purkaessa radio on hyvin piristävä elementti. Välillä sieltä tulee hyvää läppää juontajien toimesta etenkin Suomipopin aamulypsyssä, mutta myös paljon musiikkia, pääasiassa listahittejä. Muuten en radiota juurikaan kuuntele, koska näistä radiohiteistä hädintuskin puolet on nykyään edes sitä tasoa, että kestäisi kuunnella päätä hajottamatta... Noh makuasioitahan noi, mutta nyt asiaan.

Musiikkia kuunnellessa tulee pohdittua kaikenlaisia biiseihin liittyviä asioita, esim nyt viime aikoina olen miettinyt kiroilua musiikissa. En pidä sitä oikeen minään, kun joka toista lausetta tuetaan voimasanalla. Pahimmillaan se on jopa raivostuttavaa ja halpamaista. On taito käyttää kirosanoja oikein ja oikeissa paikoissa. Mieleeni on asiaa kelaillessani jäänyt viime aikoina muutama suomalainen esimerkki erittäin onnistuneesta kiroilusta musiikissa, jossa itselläni ainakin pyyhkäisee kylmän väreet kehossani aina kohdan kuultuani. Nämä esimerkit ovat todella epätyypillisiä omaan musiikkimakuuni, mutta mitä pienistä, kun ei nekään meistä.

Ensimmäinen, joskin melko vanha biisi on Maija Vilkkumaa - EI. "...Ja hän tietää ettei taiat auta, hän huutaa päästä mut ulos jumalauta". Hrrr toimii!

Maija Vilkkumaa - Ei 

Toinen esimerkki tulee rääväsuulta Petri Nygård - SEOPETRII. "Mu riimit on pippurikaasuja, katon teitä alaspäin vittu mitä raasuja!". Voi sitä puistatuksen määrää kun ton kohdan kuulee!

Petri Nygård - SEOPETRII 

Kolmas ja tuorein esimerkki on Arttu Wiskari - Sirpa. "Joku huusi saatanan koditon, aivan sama mulla onni on". Damn!

Arttu Wiskari - Sirpa


Kertokaas ihmiset tuleeko teille samoja fiboja tai mitä muuten olette mieltä kiroilusta musiikissa?

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Peliarvio: Rocket League (PS4)

 
Harvoin nykyään tulee vastaan näin positiivisia ylltätyksiä videopelien suunnalta (ja vieläpä ilmaiseksi ps plus jäsenille)!

Rocket League on jatko-osa 2009 vuonna playstation 3:lle julkaistuun Supersonic Acrobatic Rocket-Powered Battle-Cars (ihanan simppeli nimi kertakaikkiaan!). Periaatteessa peli on hyvin samanlainen kun edeltäjänsä, mutta itse pelaaminen toimii huomattavasti paremmin ja tietysti näyttävämmin, koska next gen. En tuota vanhempaa peliä ole vuosiin pelannut, joten häävejä muistikuvia siitä ei enää ole. Samanlaista koukkua se silti onnistunut tekemään, mitä RL nyt.

Konseptista en olisi heti uskonut, että "futuristinen jalkapalloilu kustomoidulla rc autoilla ilman sen ihmeempiä sääntöjä voisi olla edes kovin toimiva idea. Mutta piru vie SE ON HAUSKAA ja erittäin hienosti toteutettu!



   
Käynnistettyäni Rocket Leaguen pelasin ensin helpon nopean tutoriaalin läpi ja aloin sen jälkeen tahkota Season moodia yksinpelinä. Peliin pääsee melko nopeasti sisään, koska kaikki on melko yksinkertaista ja selkeästi toteutettua. Kontrollit toimii hienosti pienen harjoittelun jälkeen, eikä minkäänlaisia bugeja tai nykimistä ole kertaakaan ilmennyt pelisessioideni aikana.

Graafisesti peli ei niinkään tee vaikutusta ollakseen uuden sukupolven peli. Hienoja efektejä ja yksityiskohtia kuitenkin löytyy ja taitaa se pyöriäkin sen 60 ruutua sekunnissa. Ulkoasu on kuitenkin mielestäni onnistunut, sekä tyylikäs ja kun homma toimii, en viitsi grafiikasta sen enempää marmattaa. Audio puoli on hyvä ja konemusiikkivalinnat toimii, joskin äänimaailma matseissa on välillä melko mitään sanomatonta ambienttia ja rc autojen pörinää.

Rocket Leaguen hyviin puoliin toimivan pelattavuuden lisäksi lukeutuu mm. Sekä jaetun ruudun (max 4 pelaajaa), että verkossa (max 8 pelaajaa) moninpeli ja vielä etäkäyttö mahdollisuus (en ole testannut). Jaetun ruudun moninpeli on nykyään harvinaista herkkua, mutta tässä se on vieläpä toteutettu erittäin hyvin. Kaikki pelaajat saavat käyttöönsä avattavat autojen kustomoinnit, päivitykset, statsit ja oikeastaan kaiken, mitä pelin haltijakin. Verkkopeliin voi liittyä jaetulla ruudulla, eikä se vaadi edes plusjäsennyyttä (ainakaan muilta kuin pelin omistajalta), toisin kuin suurimmassa osassa vastaavista tapauksista. Myös season moodia ja yksittäisiä matseja pystyy tietenkin pelaamaan ruutu halkaistuna. 


Verkkopelissä matsi löytyi saman tien ja kone pyrkii etsimään aina ensisijaisesti samantasoisia pelaajia mitä itse olen. Uskonkin, että pelaajia siellä riittää, koska peli on loistava ja "ilmainen". 

Matseissa ainoat muokattavat asiat ovat areena, tiimien koko (1vs1 - 4vs4) ja bottien tekoäly. Session pituus on aina 5 minuuttia ja eniten maaleja tehnyt joukkue vie voiton. Helppoa, eikö totta?

Peli palkitsee pelaajansa xp:llä (joka nostaa luonnollisesti pelaajan leveliä), sekä jatkuvasti aukeavilla uusilla auton kusmointi härpäkkeillä. Niiden vaikutukset ovat vain kosmeettisia, mutta oman näköisesti tuunatulla autolla on aina hauskempi "mäyhätä" (terkkuja Jarkolle MoonTV:lle)!

 Teköäly kuskit ovat yllättävän haastavia, jopa välillä strategisia, kun nostaa vaikeustasoa vähintään All-Stars korkeudelle. Unfairia, joka on pelin vaikein, en vielä uskaltanut edes kokeilla. Rookie ja Pro tekoälyt sopivat hyvin aloittelijalle.

Pienenä miinuksena RL:sta mainitsin, että matsit ovat aina melko samanlaisia johtuen juuri siitä pelin yksinkertaisuudesta. Toisaalta peli on aina helppo aloittaa ja sopivissa määrin hyvällä porukalla se on äärimmäisen hauskaa, etenkin oikeita ihmisiä vastaan!

Kohderyhmää kenelle peli olisi suunnattu on vaikea määritellä, mutta kaikki arcade kisailusta ja partypeleistä pitävät varmasti tykkäävät tästä ja ps plussalaisia suosittelen ainakin kokeilemaan tätä ennakkoluulottomasti. Mitä PS Storeen vilkaisin, Rocket League oli jo kerännyt melkoisen määrän kehuja parissa päivässä, eikä kyllä ihme, loistava peli on tämä. Toivotaan vielä, että peliin tulee päivityksiä missä mm. lisää areenoita, koska niitä ei ollut kovin montaa. 

9/10

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Lyhyt kuuma kesä

Mites kesäloma on menny? No siinähän se, hyvä kun ehti kissaa sanoa ja se olikin jo ohi!

Viimeinen lomapäivä menossa tällä erää. Yksin kotona (muksu päikkäreillä pihassa) ja olisi hetki aikaa puuhailla rauhassa jotain vaikka uutta musiikkia, mutta iskee taas se aikaansaamattomuuden iki-inhottava tunne. Päivä valuu heittämällä ohi ja ajatukset tulevasta työviikosta alkavat ahdistaa pikku hiljaa hyvissä ajoin. Aina sama juttu kun loma alkaa oleen taputeltu. Jos sitä tän yhden kirjoituksen verran sais aikaseksi ja sit lähtis vaikka taas ulkoilemaan. Ja joo, eihän sitä lomalla aina tarvitsekaan saada aikaiseksi.

Aurinko on ehtinyt kyllä jättää mukavasti väriä ihon pintaan ja jokunen huurteinenkin tuli parin loma viikon aikana kumottua. Onneksi vielä on pari viikkoa lomaa jäljellä sitten syksymmällä, jolloin Espanja kutsuu melkeimpä jo perinteeksi muodostuneeseen tyyliin. Nyt vaan pitäis välissä jaksaa painaa vajaat pari kk hommia ennen sitä.

Muutamia hienoja "seikkailuja" luonnossa on tullu tehtyä ja mökillä paahduttua. Toivottavasti säät vaan suosii, että niitä päästään toteuttamaan tänä kesänä vielä monesti. Ei sitä näin kuumilla helteillä oo tullut mieleenkään aloittaa vaikkapa uuden biisin tekoa tms. Istutaan sitte taas koneella enemmän kun vähän viilenee.

Tulevalla lomareissulla ajattelin, että voisi koittaa laittaa tänne muutaman San Miquelin huuruisen blogitekstin hellevarjon alta aina kun tulee jotain kirjoittamisen arvoista mieleen. Lähinnä kuvia varmaan putkahtelee sitten enemmänkin riippuen siitä minkälaiset mahdollisuudet loma-asunnollamme on internetin käyttöön. Mutta nyt muuten kesällä rustailu jää todennäköisesti vähemmälle.


Kuvia Torrevieja 2013

Näkymää asunnon kattoterassilta
Kuuma on!

Lepohetki























Halimasjärvi, Atala 2015















Tanssimusiikkia kesäiltamiin: Protush - Forbidden paradise 2015